BLOGI

Midsummer DREAMS

Syreeneissä on kesän tuoksu. Tunnetko sen?

Haaveilusta tämä kaikki alkoi. Olen ottanut askeleita tätä hetkeä kohti jo useita vuosia. Nyt kaikki alkaa pikkuhiljaa konkretisoitua. Kuten kerroin, olen perustamassa omaa yritystä.

Yrityksen perustamista kohti vievien askelten suhteen melkoinen prosessi on ollut nimen keksiminen. (Sinänsä outoa, koska nimien keksiminen ja ideointi ovat mielipuuhaani!) Asetin oman yrityksen nimen osalta niin tarkat kriteerit, että ne osoittautuivat aika hankaliksi täyttää. Päätin, että nimen tulee olla suomenkielinen sana tai jokin suomenkielisen sanan muunnos, joka ei kuitenkaan kuulosta tekemällä tehdyltä. Nimen tulee olla myös tarinallinen ja kertoa jotenkin siitä työstä mitä teen. En halua, että yrityksen nimessä on mainittu omaa nimeäni tai design-sanaa. Ei ö tai ä -kirjaimia. Mielellään lyhyt ja ytimekäs. Sitä ei myöskään saisi olla millään muulla yrityksellä käytössä ja nimestä tulisi olla vapaana fi- ja -com päätteiset domainit. Helpommin sanottu kuin tehty!

Yksi nimiehdokas minulla jo keväällä olikin, mutta sitten joku ehti varata domainit käyttöönsä ennen minua.

Nyt minulla on yritykselle uusi nimiehdotus! Se säilyköön vielä salassa kunnes nimi on onnistuneesti rekisteröity.

Lehmuksesta veistetty lempikoruni. Made by Ulla Antikainen.

Jokainen päivä tuntuu nyt sisältävän odotusta, intoa, tuskastumista ja hieman pelkoa. Se taitaa olla ihan normaalia tilanteessa, jossa irroittautuu vanhasta ja hyppää kohti jotain tuntematonta.

Myös blogin suhteen minulla on odottava fiilis. Keväällä tein muutoksen sivuston ilmeeseen. Olen tyytyväinen sivujen ilmeeseen muuten, mutta en ollenkaan tähän blogin puoleen! Blogipohjassa on muutama kohta, joita en vain saa muokattua sellaisiksi kuin haluan. Siksi suunnittelen tekeväni näille sivuille isomman uudistuksen samalla kun teen sivut omalle yritykselleni. Tuskin maltan odottaa!

Ihanaa keskikesää! Muistakaa haaveilla!


Facebook | Instagram | Twitter | Pinterest ]

SURPRISE GIFT goes to…

Blogin 2-vuotispäivänä lupasin arpoa postauksen alle kommentoineiden kesken yllätyslahjan! Tänään sain ja viimein vihdoin haettua kaupasta viimeiset lisäykset suunnittelemaani lahjaan ja arvonnan suoritettua.

Arpaonni suosi tällä kertaa ensimmäisenä rohkeana kommentin jättänyttä: Paketti lähtee sinulle SALLA! :)

Paketti sisältää Lapuan Kankureiden Aava -keittiöpyyheen, pussin Granholm’s salmiakkifudgeja, kaupunkiaiheisen Hammis Design -kortin, lipun Messukeskukseen yksille vuoden 2017 aikana järjestettäville messuille sekä pikkuisen itse tekemäni DIY jääkaappimagneetin.

Kuvassa näkyvän pyöreän magneetin olen tehnyt askarteluliikkeestä ostamastani puisesta nappulasta, jonka taakse olen liimannut magneetin ja maalannut liitutaulumaalilla.

Iso kiitos kaikille kommentin jättäneille! (Ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!)

Oli mukava kuulla, että monipuolinen sisältö kiinnostaa. DIY projekteja ja sisustusta tulee blogissa olemaan jatkossakin, enkä usko että kirppislöydöiltäkään tullaan välttymään. A day with me -postausidea on myös harkinnassa.

Seuraava DIY projekti on jo aluillaan! Siitä lisää myöhemmin. Mukavaa alkanutta viikkoa!


Facebook | Instagram | Twitter | Pinterest ]

See you at LOFTET!

Nyt on aika kaivaa vanhat ruukut varastosta uutta kesää varten!

Jos vanhan ruukun väri ei enää miellytä, niin tervetuloa tuunaamaan ruukku kanssani, itse valitsemallasi värillä, Loftetin Kesäavajaisiin lauantaina 13.5. klo 11-13. Värivaihtoehtoja löytyy 36 ja jaan osallistujille omat vinkkini ruukkujen maalaukseen.

Katso lisätiedot täältä ja ilmoittaudu mukaan 06 3185 300 tai info@loftet.fi

Loftetissa nähdään!

Tuunaa ruukku | Loftet Vaasa


Facebook | Instagram | Twitter | Pinterest ]

 

WHO AM I?

Huomasin eilen illalla, että blogillani sattuu olemaan tänään 2-vuotispäivä!

Tasan kaksi vuotta sitten aloitin kirjoittamalla lyhyen esittelyn itsestäni ja blogista sekä parvekeprojektin aloituksesta.

Sen koommin täällä blogin puolella ei ole esittelyitä tainnut ollakaan, joten ajattelin että nyt olisi oivallinen hetki. Sitä kun olen itsekin viime aikoina mielessäni pyöritellyt: Kuka minä olen?

Olen kolmen kympin rajapyykin ohittanut haaveilija, jolla on loputtomasti ideoita ja liian vähän aikaa niiden toteuttamiseen.

Tiloihin ja kalusteisiin erikoistunut muotoilija, joka on kiinnostunut kokonaisuuksista, niiden hallinnasta ja sen punaisen langan löytämisestä kaikista asioista.

Oman kodin sisustukseen liittyvien DIY projektien tekijä, joka innostuessaan hamstraa liikaa tarvikkeita ja elää ehkä virkkuukoukku tai maalipensseli kädessään.

Laiska siivoaja, joka inhoaa sotkua ja siksi haluaa panostaa tilojen ja materiaalien helppohoitoisuuteen.

Harkitseva hankintojen tekijä, joka ajattelee nykyään pientenkin ostosten suhteen, että voisiko elää niiden kanssa loppuelämänsä. On mieluummin ilman kuin tyytyy kakkosvaihtoehtoon.

Mainitsemaani pohdintaan liittyy se, että olen eräänlaisessa käännekohdassa työni suhteen.

Tulevasta kerron teille sen verran, että ihan lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu oman yrityksen perustaminen. Aion vihdoin keskittyä siihen mitä osaan, mistä pidän ja olen kiinnostunut. Ja ennen kaikkea: Siihen miten voin edellä mainittujen kautta olla muille avuksi. [Tästä aiheesta tulen varmasti kertomaan myöhemmin lisää!]

Bloggaamisen suhteen parin “testailu- ja haahuiluvuoden” jälkeen ajattelin pyrkiä keskittymään olennaiseen myös täällä blogissani. Siksi kysyn sinulta: Minkälainen sisältö sinua kiinnostaa eniten? Tai mitä sinulle on erityisesti jäänyt mieleen blogistani?

DIY-projektit? Sisustusprojektit kotona tai työssä? Valokuvat? Kollaasit? Tuotteet? Kirppislöydöt? Mielipiteet? Kokemukset? Vinkit?

Voit myös esittää vapaasti toivomuksia tulevien postausten suhteen: Mistä aiheesta haluaisit lukea tai nähdä lisää?

13.5.2017 mennessä tähän postaukseen vastanneiden kesken arvon yllätyslahjan! Lahja sisältää jotain sellaista mitä itsekin toivoisin saavani.


Facebook | Instagram | Twitter | Pinterest ]

BAD LUCK DYE

Pääsiäisenä innostuin värjäämään vanhat pellavalakanat pyykkikoneessa. Silloin kun laitoin Instagramiin ensimmäisen kuvan en todellakaan osannut aavistaa, että kaikki ei sujuisi ihan suunnitellusti…

Ajatus lakanoiden värjäyksestä oli ollut mielessäni jo pitkään, mutta mietin vielä väriä ja toteutustapaa. Halusin uudistaa lakanat värjäämällä ne, koska niistä oli aiemmin lähtenyt osittain väriä.

Toisena pääsiäispäivänä inspiraatio iski ja päätin värjätä lakanat jo kauan sitten ostamallani mustalla pesukonevärillä. Pidin lakanoiden aiemmasta vaaleanharmaasta sävystä ja ajattelin että olisi kiva jos sitä jäisi näkyviin lakanoihin. Mielessäni oli minimalistinen solmubatiikki. Ei ympyröitä vaan ehkä ennemminkin yksittäinen raita tai pari.

Kiedoin tyynynliinoihin ja lakanaan yhdet narut pariin kertaan ympäri.

Käytin yhden paketillisen mustaa väriä. Pakkauksessa mainittiin, että sillä määrällä saisi värjäystuloksena farkkuihin peittävän värin tai parivuoteen pussilakanaan haalean värin.

Lopputulosta oli mahdoton tietää ennakkoon, joten riskillä laitoin parisängyn suuren pussilakanan ja kaksi tyynynliinaa koneeseen mustan väriaineen ja suolan kanssa. Kaikki samaan aikaan, jotta värjäystulos olisi samanlainen.

Kone ehti pyörittää kolmen tunnin ohjelmaa ehkä parikymmentä minuuttia, kun kohtalo päätti puuttua peliin ja pesukone alkoi pitää outoa ääntä. Epäilin ensin että naru olisi irronnut lakanoista ja takertunut koneeseen, mutta kyse ei [onneksi] ollut siitä.

Ääni vain paheni. Sammutin koneen, otin pyykit pois ja laitoin painavan lakanan ja tyynynliinat kylpyammeeseen. Totesin että narut ainakin olivat paikoillaan lakanoissa. Mustat värjäysvedet lilluivat pyykkikoneen lisäksi nyt myös kylpyammeessa. Kone piti ääntä tyhjänäkin, mutta pikapesulla sain ainakin enimmät mustat vedet pois.

Ei auttanut muu kuin alkaa huuhdella lakanaa ammeessa. Siinä olikin melkoinen urakka ja vietin useamman tunnin suurta lakanaa huuhtoen. Värjäystulos ei sitten ollutkaan ihan identtinen nopeammin huuhdeltujen tyynynliinojen osalta.

Pesin myöhemmin lakanat uudelleen korjatussa pesukoneessa. Tänään pääsin vihdoin testaamaan niitä! Lakanoista ei tullut pikimustia. Ei myöskään harmaita. Vaan ennemminkin tummansinertävät tai hieman petrooliin tai denimiin taittavat. Raidat jäivät, mutta näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut olla hieman rohkeampikin niiden kanssa! [Vai mitä mieltä te olet lopputuloksesta?]

Ps. Pyykkikoneen vika ei [tietenkään] johtunut värjäyksestä, vaan koneesta hajosi pumppu, joka pumppaa vettä koneeseen. Kone vain päätti hajota juuri tämän pesun aikana… Mikä epäonni! ;)

Kuulisin mielelläni kokemuksia: Oletko sinä käyttänyt pesukonevärejä tekstiilien uudistamiseen ja onko lopputulos ollut mieluinen?


Facebook | Instagram | Twitter | Pinterest ]

WHITE ALLERGY [?]

Valkoinen – tuo kaiken kanssa käyvä, neutraali väri. Luulisi että valkoinen on väri, joka kelpaa kaikille. No, niinhän sitä luulisi.

Täytyy tunnustaa, että tilasin tänä keväänä ehkä kolmannen kerran kotiini valkoiset verhot. [Viime kerrasta on vierähtänyt vuosia jo ehkä viisi, sitä edellisestä lähemmäs kymmenen.] Kahdella aiemmalla kerralla hyvistä aikomuksista huolimatta verhot ovat tuntuneet liian pliisuilta ja värittömiltä kodissamme. Jotenkin kalmankalpeilta.

Niiden sijaan ikkunoissamme on viime vuodet ollut luonnonsävyistä pellavaa, mustaa ja harmaata eri sävyissään.

Nyt yritän jälleen kerran. Toisen verhon olen jo ripustanut olohuoneen ikkunalle. Tottuisinko tuohon kalpeaan tulokkaaseen?


Facebook | Instagram | Twitter | Pinterest ]

PAINT YOUR PLANTERS

Kuten olet saattanut huomata, olen viime aikoina hieman hurahtanut Annie Sloanin maaleihin ja erityisesti tähän tummanharmaaseen graphite sävyyn.

Somen kautta olen seurannut kuinka “kalkkimaalit” jakavat ihmisten mielipiteitä. Sitä voisi verrata homejuustoon: Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. ;)

Itse en pidä asiaa niin mustavalkoisena, vaan korostaisin sitä tosiseikkaa, että eri maalityypit on tarkoitettu erilaisiin tarkoituksiin. “Kalkkimaalit” ovat yksi maalityyppi muiden joukossa ja niillä on omat etunsa ja heikkoutensa – kuten millä tahansa maalilla!

Itseasiassa tämä Annie Sloanin Chalk paint ei edes ole kalkkimaali vaan liitumaali. Enkä usko että monikaan niin kutsutuista kalkkimaaleista on. Kyse taitaa olla lähinnä käännösvirheestä. Tämä ei siis ole lähelläkään sitä samaa, jota navetan seinille on totuttu sutimaan.

Maali on mattapintainen, vesiohenteinen, myrkytön, kuivuu nopeasti eikä useimmiten vaadi mitään pohjatöitä. Maalin päälle kannattaa joissain tapauksissa laittaa joko vaha tai lakka, hieman käyttökohteesta riippuen. Annie Sloanin maalisarja on varsin monikäyttöinen ja tuotteilla saa luotua erilaisia pintoja, patinointeja ja kuviointeja.

Helppoudestaan ja nopeudestaan huolimatta Annie Sloanin maaleilla maalausta kannattaa harjoitella – kuten minkä tahansa maalin kanssa – jotta saa maalaamiseen tuntumaa ja onnistuu saamaan aikaan lopputuloksen, jota tavoittelee.

Ensin kannattaa aloittaa jostain pienemmästä ja sitten vasta tarttua suurempiin maalausprojekteihin.

Ilokseni voin kertoa teille, että hurahduksestani Annie Sloanin maaleihin on seurannut jotain muutakin kuin maalattuja pintoja: Minua pyydettiin ohjaamaan workshoppia Vaasaan Käsityön talo Loftetiin.

Loftet järjestää workshopin lauantaina 13.5.2017 Kesän avaus -tapahtuman yhteydessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan uudistamaan omia vanhoja tai uusia kukkaruukkujasi Annie Sloanin maaleilla, hakemaan tuntumaa maalaamiseen ja valitsemaan mikä 36 värivaihtoehdosta on sinun suosikkisi!

Workshopin hinta on 25 euroa ja siihen sisältyy yksi 1 dl purkki Annie Sloanin maalia valitsemassasi värissä. Jos kiinnostuit, niin lisätietoja workshopista löydät täältä. (Ilmoittaudu pian, paikkoja on rajallinen määrä!)

Tervetuloa mukaan!


Facebook | Instagram | Twitter | Pinterest ]